Voimistelu

Voimistelu on erittäin hyvä urheilumuoto, joka parantaa ja kehittää voimistelijan fysiikkaa, kuten voimaa, notkeutta ja koordinaatiota. Urheilumuoto jaotellaan eri alalajeiksi, eli kilpavoimisteluun ja näytösvoimisteluun, kuntovoimisteluun, lääkintävoimisteluun sekä pedagogiseen voimisteluun. Eri liikkeitä ovat vapaaliikkeet, telineliikkeet ja välineliikkeet. Näitä voi suorittaa joko yksin tai ryhmässä.

Alun perin voimistelu on perustunut fyysisiin liikkeisiin, jotka ovat olleet joko kasvatuksellisia tai terveydenhoidollisia.

Voimistelun historia

Antiikin Kreikassa urheiltiin paljon ja harrastetiin urheilulajeja kuten painia ja juoksua. Kun Rooman valtakunta astui valtaan, ei voimistelu enää kuulunut sotilaskoulutukseen. Voimistelu unohdettiin moneksi vuosisadaksi.

Italialainen Girolamo Mercuriale oli tehnyt tutkimuksia 1500-luvulla liikunnasta ja ruokavaliosta sekä hygieniasta ja luonnonmukaisista lääkkeistä. Hän kirjoitti näistä kirjan De Arte Gymnastica. Teos käsitteli myös fysioterapiaa ja urheilulääketiedettä.

1700- ja 1800-luvun taitteessa kaksi fyysiseen kasvatukseen perehtyjää loivat harjoitukset pojille. Nämä kaksi herraa tekivät laitesuunnittelua, ja heidän ansioista syntyi nykyinen voimistelu. Varhaisia malleja olivat esimerkiksi nojapuut, rekki ja arkku.

Nykyolympialaisissa voimistelu oli mukana ensimmäistä kertaa vuonna 1896. Naiset pääsivät osallistumaan ja järjestämään kilpailuja 1920-luvulla. Ensimmäinen osallistuminen voimistelukisoihin olympialaisissa tapahtui vuonna 1928.

Lajit ja laitteet sekä pisteytys ovat olleet nykyisessä muodossaan vuodesta 1954. Nadia Comaneci oli ensimmäinen telinevoimistelija joka sai täydet pisteet Montrealin kesäolympialaisissa vuonna 1976. Hän ei kuitenkaan voittanut kultaa, mutta häntä kutsuttiin olympialaisten symboliksi.

Telinevoimistelu

Antiikin Kreikassa noin 2000 vuotta sitten miesten telinevoimistelu sai alkunsa. Sittemmin sitä on käytetty muun muassa fysioterapeuttiseen tarkoitukseen sekä Intiassa että Kiinassa.

Alun alkujaan lajissa kilpailtiin vain joukkueina. Nykypäivänä miesten telinevoimistelun kilpailulajit ovat renkaat, permanto, hevonen, rekki, nojapuut ja hyppy. Naisten puolestaan ovat permanto, hyppy, nojapuut ja puomi. Suoritukset ovat lyhyitä, mutta ruumiillisesti silti raskaita ja testaavat joustavuutta ja kestävyyttä.

Maailman huipulla telinevoimistelussa ovat muun muassa Venäjä, Romania, Ukraina, Kiina, Saksa, Japani ja Yhdysvallat.

Rytminen voimistelu

Rytminen voimistelu on pääasiassa naisten laji. Rytmisessä voimistelussa käytetään välineinä keiloja, nauhoja, narua ja palloa. Lajissa voi myös kilpailla joukkueena. Olympialajina rytminen kilpavoimistelu on ollut vuodesta 1984. Laji on todella monimuotoinen ja siitä syystä harjoittelukin on sitä. Lajissa tehdään hyppyjä, piruetteja tasapainotellaan ja tanssitaan. Laji rantautui Neuvostoliitosta Suomeen ja ensimmäiset kisat pidettiin vuonna 1971. Suomi on ollut hallitseva maa lajissa Pohjoismaista viimeisen vuosikymmenen ajan.

Joukkuevoimistelu

Joukkuevoimistelu on suurin voimistelulajeista harrastajamääriltään Suomen Voimisteluliitossa, ja se on nykypäivänä kansainvälinen kilpaurheilulaji. Laji on liikkuva, ja se vaatii hyvää koordinaatiota, tasapainoa sekä rytmitajua.

Kilpa-Aerobic

Kilpa-aerobic on hyvin vaativaa, ja siinä liikutaan musiikin tahtiin korkealla intensiivisellä tasolla. Laji kehittää ja vaatii voimaa, koordinaatiota, notkeutta sekä aerobista kestävyyttä. Kilpa-Aerobicissa kilpaillaan seuraavissa kategorioissa: naiset yksilö, miehet yksilö, parit, joukkueet ja ryhmät. Suomi on pärjännyt lajissa hyvin viimeiset vuosikymmenet.

Team Gym

Tämä on joukkuelaji jossa voidaan olla myös sekajoukkueina, ja se koostuu volttiratasuorituksista sekä trampettisuorituksista. Laji on erittäin monipuolinen ja sitä voidaan harrastaa minkä ikäisenä tahansa.

Trampoliinivoimistelu

Lajissa tehdään eri näköisiä eteen ja taakse pyöriviä liikkeitä samalla kun hypätään mahdollisimman korkealle. Täältä voidaan laskeutua polville, jaloille, istumaan, selälle tai vatsalle. Eri liikkeitä on siis monia. Maailman kovimmat trampoliinivoimistelijat pystyvät ponnistamaan jopa kahdeksan metrin korkeuteen. Suomeen laji on tullut vuonna 2000.

Akrobatiavoimistelu

Laji vaatii luottamusta ja tasapainoa, ja se sisältää erilaisia heittoja, nostoja, kiinniottoja ja yksilöliikkeitä. Voimistelijalla tulee olla hyvä voiman käyttö, ketteryyttä, liikkuvuutta, hyvää tasapainoa sekä koordinaatiokykyä. Suomessa lajilla on ollut harrastajia vuodesta 2005.